Asunnon ostotarjous | Tarjous asunnosta

Ostotarjous on sitova ja se pitää tehdä kirjallisena. Välittäjä yleensä ottaa vastaan ostotarjouksen, jossa on ainakin tiedot myyjästä, ostajasta, kaupan kohteesta ja tarjotusta hinnasta. Jos asunnon omistaja hyväksyy ostotarjouksen ja ostaja jostain syystä peruukin asuntokaupan, hän joutuu maksamaan kuitenkin myyjälle käsirahan suuruisen summan. Tämä summa on yleensä pari prosenttia kauppasummasta, joten esimerkiksi 100000 euron asunnon ollessa kyseessä ostaja menettää 2000 euroa tai jopa enemmän.

Se, kuinka paljon asunnosta kannattaa tarjota on täysin tapauskohtainen asia. Jos asunnon pyyntihinta (asunnosta pyydetty hinta) on kohtuullinen, asunnolla on kysyntää ja muutenkin esimerkiksi taloyhtiössä asiat kunnossa, voi olla ettei myyjä suostu juuri ollenkaan tinkimään pyyntihinnasta. Toisaalta taas jos asunnolla ei vaikkapa sijaintinsa vuoksi ole paljon kysyntää, eikä moni edes tule katsomaan asuntoa asuntoesittelyyn, tällaisessa tapauksessa myyjä taas helposti suostuu tinkimään hinnasta reilumminkin. Hyvä tapa selvittää tällaisia asioita on kysyä asunnon välittäjältä kuinka moni asunnosta on ollut kiinnostunut, käykö esittelyissä paljon ihmisiä ja millaisia mahdollisia ostotarjouksia asunnosta on tehty. Välittäjällä ei kuitenkaan ole sen enempää oikeutta kuin velvollisuuttakaan kertoa muista tarjouksista mitään muuta kuin sen, onko parhaillaan voimassa muita tarjouksia.





Jos asunto on kohtuuhintainen kuntoonsa, sijaintiinsa ja muihin asioihin nähden, voi asunnosta tehdä ostotarjouksen esimerkiksi 10-20% alle pyyntihinnan. Tämä voi kuitenkin olla liian vähän, ja myyjä tekee vastaavasti ns. vastatarjouksen ja ehdottaa korkeampaa hintaa. Jos ostaja hyväksyy hinnan kaupat syntyvät, mutta jos taas ei, ollaan lähtötilanteessa lukuunottamatta sitä asiaa, että nyt ostaja tietää millä hinnalla asunnon olisi saanut. Monesti kohtuuhintaiset ja hyvällä alueella olevat asunnot menevät (esim. pääkaupunkiseudulla) joskus nopeasti kaupaksi ja niistä maksetaan lähes pyydetty hinta. Jos kuitenkaan aiemmin tehdyistä ostotarjouksista ja niiden suuruuksista ei ole varmaa tietoa, kannattaa mielummin tarjota reilusti alakanttiin, sillä voi olla että asunnon omistaja hyväksyykin tarjouksen. Jos hän ei hyväksykään sitä, siinä ei tietenkään menetä mitään.

Asunnon ostajan ja myyjän välinen hintasovittelu on usein psykologista peliä, jossa fiksusti toimiva asunnon välittäjä on kummankin puolella. Hän yrittää löytää ratkaisua ja sopivaa kumpaakin osapuolta tyydyttävää hintaa asunnolle. Loppujen lopuksi on kuitenkin melko yhdentekevää (varsinkin ostajan kannalta) onko asunnon kauppasumma 150000 vai 147000 euroa. Tämän suuren kokonaissumman maksaminen kun ajoittuu usein pitkälle ajalle asuntolainan muodossa, eikä siinä 3000 eurolla paljon merkitystä ole.

Ennen kuin teet asunnosta ostotarjouksen:

– selvitä mitä asuntokauppaan kuuluu: huonekalut, kodinkoneet jne
– jos asunto vaatii/haluat tehdä jotain remonttia, selvitä isännöitsijältä onko tähän mahdollisuus
– voit kysyä välittäjältä/asunnon omistajalta (jos hän itse myy) tehdyistä aikaisemmista ostotarjouksista, mutta suhtaudu niihin varauksella
– tutki asuntoon ja taloyhtiöön liittyvät kaikki paperit huolella ammattilaisen kanssa esim. pankissa
– tutki asunnon kunto huolella sekä yhteiset tilat ja lähiympäristö
– jos asunnossa on jokin puute/virhe (yksi parvekelasi puuttuu, lattialistat lähtevät helposti irti, kylpyhuoneen maalipinta on karmeassa kunnossa jne), yritä tinkiä hinnasta vedoten puutteeseen/virheeseen
– varmista että sovitut asiat ja kaupan syntymisen ehdot ovat mainittuna ostotarjouksessa
– muista että asuntokauppa alkaa varmistua vasta sitten kun asunnon omistaja hyväksyy ostotarjouksen, oli tarjottu summa vaikka pyyntihinnan verran